Psykofyysinen psykoterapia eli kehopsykoterapia on kattonimike psykoterapioille, joiden keskiössä on keho-mieli –yhteyden huomioiminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat erottamattomasti toisiinsa kytkeytyneitä, samoin ihminen nähdään osana ympäristöään ja suhteiden verkkoa. Kasvuympäristö, kulttuuri, kokemukset, ihmissuhteet ja elämäntilanne vaikuttavat yksilöön, yksilöt reagoivat toinen toisiinsa.
Psykofyysisessä psykoterapiassa voidaan puhumisen lisäksi työskennellä kehollisin menetelmin, mutta useimmissa psykoterapian viitekehyksissä huomioidaan keho – mieliyhteistyö esimerkiksi tunteen- ja vireystilan säätelykeinojan harjoittelussa. Myös kognitiivisessa psykoterapiassa on aina myös keho, sen tilat ja kehollisten menetelmien käyttö huomioitu.
Ymmärrys autonominen hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä on psykoterapian keskiössä. Tätä taitoa hyödynnetään esimerkiksi jännitys- ja pelkotilojen hoidossa, urheilussa optimisuorituksessa ja erilaisissa toiminnallisten häiriöiden hoidossa. En tee tanssi- tai liiketerapiaa enkä fyysisiä hoitoja.