Kiitos kysymyksestäsi: “miten voisin omassa työympäristössäni esihenkilönä edistää
ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn tukemista ottaen huomioon heidän yksilölliset
tarpeensa ja vahvuutensa?”.
Koen, että työssäni olen parhaimmillani asiakkaitteni kannalta vasta vuosien saatossa. Mitä
enemmän minulla on koulutuksia ja työkokemusta, ts. ammattitaitoa, sitä taitavampi,
osaavampi olen viemään heitä eteenpäin kohti tasapainoista elämää ja minuutta. Kun
tehdään psykoterapiatyötä, on tärkeätä ymmärtää oma ammattillinen vastuu
terapiaprosessin etenemisestä ja siitä, että asiakas saa vaikeisiin asioihin ammattitaitoista
tukea ja oppii terveyttä lisääviä hallintakeinoja. On myös merkittävää, että itse arvostaa
omaa työpanostaan iäkkäänä työntekijänä ja että ennen kaikkea itse ymmärtää iän tuoman
hyödyn laadukkaalle asiakas(potilas)työlle. Se, että esihenkilö ymmärtää tämän ja tukee
ikääntyvää työntekijää hänen työkyvyn ylläpitämisessä, on mielestäni vain yksi osa
laajempaa työpaikan tukea ja arvostusta ikääntyvän työntekijän kohdalla. .
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työikäisten kokonaistaloudelliset kustannukset ovat suuret
ja ne eivät lankeavat vain työpaikan maksettavaksi vaan jokaisen yksilön maksettavaksi
verojen kautta. Vuonna 2021 nämä kustannukset olivat Suomessa kolme miljardia euroa,
joten on kansantaloudenkin vuoksi tärkeä, että työpaikoilla tuetaan ikääntyneen työntekijän
työkykyä. (Lappo & Risku 2023, 134). Lihavuus ja ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi ja
runsas alkoholin käyttö ennustavat työpoissaoloja, joiden syyt ovat diagnolllisesti useimmiten
tuki- ja liikuntaelinsairauksia, masennusta tai sydän- ja hengityselinsairauksia (Ervasti &
Varje & Kausto & Leino-Arjas 2022, 37).
Ikääntyvien työpanosta ei ole yhteiskunnallisesti varaa menettää. Sen vuoksi heitä tulee
tukea myös vähäisilläkin resursseilla aktiivisesti jatkamaan työuraa eläkeikään asti (Ervasti
ym. 2022, 11, Sauni & Reho & Uitti 2022, 485). Ikääntyvien tukeminen takaisin työhön jo
varhain sairaspoissaolon aikana pienentää riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (Sauni &
Reho & Uitti 2022, 487). Eläkeiän nostamisen tärkeydestä puhumisesta huolimatta
ennenaikainen eläköityminen työkyvyttömyyden vuoksi tai muu työelämästä poistuminen on
edelleen yleistä. Työikäisistä 55–64-vuotiaista vain 67 prosenttia on enää työelämässä
(Tilastokeskus, 2021).
Mitä esihenkilö voi tukea ikääntyvää työntekijää, mitä on ikäjohtaminen? Tutkimukset
vahvistavat, että arvostavan esihenkilötyön merkitys korostuu entisestään, kun puhutaan yli
50-vuotiaiden työuran jatkamisesta. Arvostava esihenkilötyö näkyy ammattitaidon
arvostamisena. Arvostavassa esihenkilötyöskentelyssä myös työnkuvaa muokataan
työntekijän tilanteeseen paremmin sopivaksi. Tällä on positiivinen lisäefekti, sillä ikääntyneet
työntekijät kokevat työn mukauttamisen sitä hyödyllisemmäksi mitä enemmän he kokevat
esihenkilön arvostavan heidän terveyttään. (Sauni & Reho & Uitti 2022, 487.)
Ikääntyvän työntekijän terveyttä on tärkeä edistää työpaikan toimenpiteillä. Työpaikoilla on
käytössään monia keinoja, joilla voidaan ohjata ja rohkaista työntekijää terveellisiin
elintapoihin. Näitä ovat muun muassa lounasedut, liikuntasetelit, työpaikkaliikunta ja muut
elintapoihin liittyvät interventiot. (Ervasti ym. 2022, 12.) Työkyvystä huolehtiminen jo
aikaisemmassa elämänvaiheessa tukee työkykyä myös työuran loppupuolella, minkä vuoksi
terveyden edistäminen elintapojen muutokseen liittyvillä interventioilla ovat tärkeitä työkyvyn
tukitoimia. Työn kuormitusta voidaan muokata muuttamalla työn sisältöä ja toimintatapoja.
Ikääntyneen fyysistä kuormaa voidaan vähentää ergonomisilla ratkaisuilla ja ergonomisten
asioiden opastuksella. Näitä ovat esimerkiksi potilaan siirtämiseen ja nostamiseen liittyvät
ohjeet, taukoliikunnan mahdollisuudet tai seisomapöydän käyttäminen. Suurimman hyödyn
kannustavan ja arvostavan työilmapiirin ja esihenkilötyön lisäksi ikääntyvä työntekijä kokee
saavansa työajan muokkauksesta, työtehtävien muutoksista ja mahdollisuudesta kehittyä
työssä (Sauni & Reho & Uitti 2022, 487 – 488). Koen myös, että työstä palautumisen ikään
liittyvien muutosten ymmärtämisellä ja terveiden palautumisen keinojen opastamisella on
vaikutusta ikääntyvän työkykyisyyteen. Terveyden lukutaito on taito, jota voidaan oppia ja
opettaa. Työkyvyn tukeminen työuran kaikissa vaiheissa on tärkeää ikääntyvän
työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen vaatii
toimia työpaikan lisäksi terveydenhuollossa.
Mielestäni on paljon tekijöitä, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja motivoitua vaikuttamaan,
sillä työikäisen oma arvio työkyvystään on erittäin vahvasti yhteydessä koettuun terveyteen.
Terveyttään huonona pitävillä työkyvyn alentuminen ja rajoittuneisuus on jopa 15–20 kertaa
niin yleistä kuin niillä, joiden terveys on hyvä, vaikka on toki myös todettu tutkimusten
mukaan, ettei sairaus ja työkykyongelmat eivät aina liity toisiinsa (Sauni & Reho & Uitti,
2022, 485). Näitä tekijöitä olisi voinut enemmän avata oivalluksesi kohdalla. Samoin
mielelläni olisin lukenut enemmän omakohtaisia kokemuksiasi (mikäli olet ikääntyvä)
tehdyistä interventioista tukemaan ikääntyvän työkykyä.
Lähteet:
Ervasti, Jenni & Kausto, Johanna & Leino-Arjas, Päivi & Turunen, Jarno & Varje, Pekka &
Väänänen, Ari 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Valtionenuvoston selvitys- ja
tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163779/VNTEAS_2022_7.pdf?sequ
ence=1&isAllowed=y Viitattu 24.06.25.
Gould, Raija, Ilmarinen, Juhani, Järvisalo, Jorma ja Koskinen, Seppo. Työkyvyn ulottuvuudet
Helsinki 2006. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia.
Ilmarinen J. Ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitäminen. Teoksessa: Heikkinen E,
Rantanen T, toim. Gerontologia. Helsinki: Duodecim 2003; 395-407.
Lappo, Seppo & Risku, Ismo 2023. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus.
Kansantaloudellinen aikakauskirja. 119, vuosikatsaus 2/2023.
Sauni, Riitta & Reho, Tiia & Uitti, Jukka 2022. Ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn
haasteet. Lääkärilehti 11-12/2022, vsk 77, 485 – 488
https://cris.tuni.fi/ws/portalfiles/portal/65903316/SLL11_12_2022_485.pdf Viitattu 25.6.25.
Savinainen M. Physical capacity and workload among ageing workers. Tampere University
press 2004. 9
Seppänen-Järvelä, Riitta, toim. Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea.
Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta 84/2014
Sosiaali- ja terveysturvan selosteita.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ad2ce062-7cb2-4d6c-af0f-b3660133
f7ba/content
Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT). Työvoimatutkimus 2021.
https://stat.fi/tilastotieto Viitattu 25.06.25.