Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata inhimillisen elämän erilaisia ongelma- ja kriisitilanteita. Ratkaisukeskeisessä terapiassa ovat läsnä myönteisyys ja luovuus ja siinä käytetään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä sekä yhteistyötä.
Ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut terapia on asiakaslähtöistä. Menneisyys on voimavara, jota hyödynnetään tavoitteiden ja muutosten saavuttamisessa. Uusia näkökulmia löydetään aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa. Psykoterapiaan voi tulla myös ilman lääkärin lähetettä.
Ratkaisu- ja voimavarakeskeiselle terapialle ovat ominaista seuraavat piirteet:
Asiakaslähtöisyys
Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa. Terapeutti auttaa selkeyttämään tavoitteet eri menetelmillä.
Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus
Keskusteluissa ja menetelmissä painopiste on tavoitteissa ja siinä, miten asiakas voi ne saavuttaa.
Voimavarakeskeisyys
Terapiassa hyödynnetään asiakkaan kykyjä ja taitoja ongelman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan voimavarana.
Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen
Erityisesti ne ajat ja hetket, jolloin vaikeudet ovat olleet paremmin hallinnassa, ovat tarkastelun alla. Huomioidaan pienikin edistyminen ja tavoitteen, tai sen osan ,toteutuminen. Tärkeätä on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä.
Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori
Tämä työmuoto tukee hyvin asiakkaan vahvoja puolia, osaamista ja kapasitettia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi olennaista on ideoida vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja testata niitä terapiassa ja myöhemmin itse konkreettisissa tilanteissa.
Hyödyntäminen ja konstruktiivinen näkemys
Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva, ja siinä hyödynnetään erilaisia työmuotoja, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, mindfulness-harjoituksia, mielikuva- ja rentoutusharjoituksia, tarinoita, kotitehtäviä ja sopimuksia.
Yhteistyö ja kannustus
Asiakkaan läheiset, ystävät ja muut verkostot nähdään voimavarana ja ongelmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille.
Ratkaisukeskisen terapian tutkimuksia:
“Seeing things in a new light” – Antti Mattilan väitöskirja (2001)
Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa – Jaakko Helanderin väitöskirja (2000)
Martti Kejonen (2006): “Kohtaavathan suoratkin avaruudessa” – tapaustutkimus teollisen työpaikan henkilöstöryhmien puhetavoista
Jukka Valkonen (2007): Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina
Eija Mäkirintala (2008): “Feeling Better, Performing Better? Holistically-Oriented Top Performance and Well-Being (HOPE) – Performance Enhancement and Its Perceived Impacts on Musicians” (Paremmin voiden parempaan suoritukseen? Kokonaisvaltaisesti orientoitunut huippusuoritus ja hyvinvointi (HOPE): Esiintymisvalmennus ja sen havaittavat vaikutukset – kohderyhmänä muusikot). Elektroninen julkaisu.
Tuomo Vilppola on 2008 väitellyt Oulun yliopistossa koulun keskeyttämisen ehkäisystä. Yksi keskeinen työtapa on ratkaisukeskeisyys. Voit lukea väitöskirjan kokonaisuudessaan (ks. erityisesti s. 154-165) tai sen tiivistelmän .
Lisää mm. www.ratkes.fi ja www.lti.fi/fi